Retki 33/55. Pyöräilty su 21.8.2011
Vuosaari on Helsingin alueellisesti suurin kaupunginosa. Asukkaitakin siellä on yli 35 000. Osa-alueita on peräti yhdeksän, joten kierrettävää riitti. Onneksi ilma oli kesäisen miellyttävä.
Aloitin kierroksen Vuosaaren kaakkoiskulmasta, Meri-Rastilasta. Meri-Rastilaan kannattaa tulla aistimaan kansainvälistä tunnelmaa, se on Helsingin monikulttuurisimpia alueita, sanotaanhan osa-alueen pääväylää Meri-Rastilan tietä leikkisästi Mogadishu avenueksi. Luonnonrauhasta pitäville Meri-Rastila tarjoaa Ramsinniemen luonnonsuojelualueen, jonka lehdossa kasvaa 30 metrisiä saarnia. Kuvassa saarnen lehti, jotta osaatte sitten tunnistaa.
Meri-Rastilan itäpuolella on Kallahden osa-alue, joka kartassa näyttää isolta, mutta maapinta-ala on vain alle kaksi neliökilometriä. Kallahden helmi on Kallahdenniemi, joka on kokonaisuudessaan Natura-aluetta. Maisema muistuttaa Punkaharjun kansallismaisemaa. Niemen kärjessä on uimaranta, josta lapset pitävät, koska siellä voi kävellä hiekassa matalassa vedessä pitkälle.
Kallahdesta itään on uusi Aurinkolahden osa-alue. Se yllätti myönteisesti, oikein viihtyisän näköistä kerrostaloaluetta meren rannalla. Pienvenesataman kyljessä olevalle terassiravintolalle piti oikein jäädä istuskelemaan oluelle katselemaan maisemia. Aurinkolahdessa on myös pitkä hiekkaranta, kuin pieni pala Rivieraa Helsingissä. Kuvakohteeksi valitsin Vuosaaren maamerkin, 28-kerroksisen Cirruksen. Se on 86 metriä korkea ja Suomen korkein asuintalo. Paitsi jos luet tätä blogia sen jälkeen kun Kalasatamaan suunniteltu 126 metrinen tornitalo on valmistunut.
Itään jatkaessa saavutaan Uutelaan. Uutelassa on vain muutama asukas, mutta luontoa sitäkin enemmän. Alueella on kaksi luontopolkua, joiden perusteelliset esitteet kannattaa tulostaa mukaan polulle lähdettäessä. Pyörälläkin juuri ja juuri pääsee. Luontopolun varrella on monenlaista biotooppia, kuva rantakalliolta. Uutelassa on myös Skatan tila, joka tuli tunnetuksi taiteilija Äkkijyrkän kyytöistä.
Uutelan pohjoispuolella olevassa Niinisaaressa ei asu ketään. Työpaikkoja kyllä on, koska Niinisaaressa on Suomen suurin satama..Kunnon kuvan saaminen satamasta olisi edellyttänyt helikopteria, jota ei ollut käytettävissä.
Sataman länsipuolella on Nordsjön kartano. Nykyisin päiväkotina toimivan, hiljattain kunnostetun kartanon lisäksi osa-alueessa on golfkenttä, joka maankäytöllisesti sinne paremmin sopiikin kuin keskustan tuntumaan. Asukkaita Nordsjön kartanossa on parikymmentä.
Vuosaaren koilliskulmassa on Mustavuori, joka jatkaa asumattomien osa-alueiden sarjaa. Se on vain neliökilometrin kokoinen ja on osa Mustavuoren suojelualuetta, joka jatkuu Mellunmäkeen ja Vantaan puolelle asti. Tässä vaiheessa mitta alkoi olla täynnä luontokohteita, joten tein pikaisen muutaman kilometrin pyöräilyn luonnonsuojelualueen rajan yli ja räpsäisin kuvan männystä, jonka juurakossa oli hauska sydämenmuotoinen reikä. Alueen kiinnostavin kohde, vanhojen linnoitusrakenteiden ammusluolat, ovat Vantaan puolella eivätkä näin kelvanneet blogin täytteeksi.
Nordsjön kartanon eteläpuolella on Keski-Vuosaari, joka ei tosin ole Vuosaaren keskellä, lieneekö sitten kaupunkisuunnittelijoiden kuivaa huumoria. Keski-Vuosaaresta löytyy taas ihmisiä, yli 12 000 henkeä. Se on vanha esikaupunkialue, rakennettu jo 1960-luvulla. Alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Minusta ne näyttivät betonisilta kerrostaloilta. Ulappasaarentieltä löytyi sentään tämä persoonallisen näköinen terassitalo. Myös ostarin vierellä oleva Kangaslampi kannattaa käydä katsomassa Keski-Vuosaaressa vieraillessa.
Läntisessä Vuosaaressa metroradan pohjoispuolella on Rastila, joka on tuttu ainakin karavaanareille. Siellä nimittäin on Helsingin ainoa leirintäalue. Alueen sisällä olevassa Rastilan kartanossa on ravintola, jossa kävisin syömässä jos söisin Vuosaaressa. Rastilan asutus on pientalovaltaista.
Matkalla oli tarkoitus pysähtyä, mutta etappikohteeni aukesi vasta kolmelta. Mikä se on, siitä voitte lukea seuraavassa, Vartiokylästä kertovassa päivityksessä.
Poljettavaa kertyi 54,8 km ja aikaa kului 5 tuntia.
Linkit:
Kotiseutureitti Etelä-Vuosaaressa
Ja pohjoisosa tässä kierroksessa
Uutelan luontopolun esite
Vuosaari on Helsingin alueellisesti suurin kaupunginosa. Asukkaitakin siellä on yli 35 000. Osa-alueita on peräti yhdeksän, joten kierrettävää riitti. Onneksi ilma oli kesäisen miellyttävä.
Itään jatkaessa saavutaan Uutelaan. Uutelassa on vain muutama asukas, mutta luontoa sitäkin enemmän. Alueella on kaksi luontopolkua, joiden perusteelliset esitteet kannattaa tulostaa mukaan polulle lähdettäessä. Pyörälläkin juuri ja juuri pääsee. Luontopolun varrella on monenlaista biotooppia, kuva rantakalliolta. Uutelassa on myös Skatan tila, joka tuli tunnetuksi taiteilija Äkkijyrkän kyytöistä. 
Uutelan pohjoispuolella olevassa Niinisaaressa ei asu ketään. Työpaikkoja kyllä on, koska Niinisaaressa on Suomen suurin satama..Kunnon kuvan saaminen satamasta olisi edellyttänyt helikopteria, jota ei ollut käytettävissä.
Nordsjön kartanon eteläpuolella on Keski-Vuosaari, joka ei tosin ole Vuosaaren keskellä, lieneekö sitten kaupunkisuunnittelijoiden kuivaa huumoria. Keski-Vuosaaresta löytyy taas ihmisiä, yli 12 000 henkeä. Se on vanha esikaupunkialue, rakennettu jo 1960-luvulla. Alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Minusta ne näyttivät betonisilta kerrostaloilta. Ulappasaarentieltä löytyi sentään tämä persoonallisen näköinen terassitalo. Myös ostarin vierellä oleva Kangaslampi kannattaa käydä katsomassa Keski-Vuosaaressa vieraillessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti