5: Punavuori

Retki 48/55. Pyöräilty la 26.11.2011

Punavuori on vanha teollisuuskaupunginosa, työläisten ja rikollisten myyttinen Rööperi, josta sittemmin tuli Helsingin trendikkäin asuinalue, mitä statusta se tosin on viime vuosina menettänyt Kalliolle. Rööperissä asuu reilut 8 000 asukasta ja se on Helsingin tiheimmin asuttu kaupunginosa. Punavuoren rajat kulkevat reittiä Uudenmaankatu-Bulevardi-Telakkakatu-Tehtaankatu. Merenrantaa kaupunginosaan ei kuulu kuin pieni Hietalahden allas. Viheralueita ovat Tehtaanpuisto sekä Koffin puisto, josta uutisointi on saanut viime aikoina koomisia piirteitä. Siellä on kesäisin viettänyt nuoriso aikaansa  ja tämähän on kaikin tavoin haluttu estää. Puistoon on asennettu mellakka-aitoja sekä sadettimet, jotka laukeavat käyntiin iltakymmeneltä.

Punavuoressa on myös Iso-Roobertinkadun “kävelykatu”, jossa lauantaiaamuna ei näkynyt kuin kolme autoa, varmaankin jonkin sortin ennätys. Punavuorenkadulla on ravintola Punavuoren Ahven, entinen pahamaineinen "Kannu”. Toinen kiinnostava ravitsemusliike on Karaoke Bar Restroom, joka on rakennettu entiseen yleiseen käymälään Tehtaankadulla.

Teatterikulttuuria Punavuoressa tarjoavat Teatteri Universum erittäin kauniissa Betania-talossa Perämiehenkadulla sekä KOM-teatteri Kapteeninkadulla vuodesta 1984.

Punavuoren ykkösnähtävyys on kuitenkin, tai ainakin sen pitäisi olla, Mikael Agricolan kirkko. Se on nimittäin Suomen korkein rakennus, tornin kurkottaessa 97 metrin korkeuteen. (Huomioinette, että näkötornit, sillat ja mastot ovat rakennelmia, eivät rakennuksia.)

Punavuoren synkkään rikoshistoriaan kirjoitettiin  viime vuosituhannen lopulla kaksi lisäkappaletta: Vuonna 1997 tanskalainen rikollinen surmasi kaksi poliisia Tehtaan- ja Kapteeninkadun kulmassa. Vain kaksi vuotta myöhemmin suomalainen atk-asiantuntija ampui kolme henkilöä Albertinkadun ampumaradalla.

Keli oli sateeton, viisi astetta lämmintä, eurooppalaisuutta tavoitellen Punavuoressa alkuasukkaat istuivat kahviloiden terasseilla. Palasin kotiin 29 km lenkiltä 1 h 50 min kuluttua lähtemisestä.

Linkit:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_rakennuksista_ja_rakennelmista

Tom Sjöberg – pornokauppias ja lestinheittäjä Rööperistä

21: Hermanni

Retki 47/55. Pyöräilty pe 25.11.

Hermannin retki hoitui työmatkalla ankeassa tihkusateessa.

Hermanni on hevosenkengän muotoinen kaupunginosa Sörnäisten pohjoispuolella. Lännessä rajana on Hämeentie, idässä Hermanni ulottuu mereen asti. Hermannissa asustelee kerrostaloissa n. 3 500. henkeä.

 

 

Hermannin kuuluisin paikka on 1800-luvun lopulla rakennettu Helsingin vankila, pahamaineinen Sörkka, joka ei siis sijaitse Sörnäisissä. Vankila palvelee 299 asiakasta Sieltä on viimeksi paettu karkauspäivänä (sic) vuonna 1993.

Hermannin suositeltavampi vierailukohde on Hämeentiellä Sauna-Hermanni, joka on yksi kolmesta Helsingissä enää toimivasta korttelisaunasta. Saunaisäntänä on Jouko Hohko, joka paremmin tunnetaan Sielun Veljien basistina. Kävijäraporttien mukaan isäntä saattaa myös ilahduttaa soitolla, jos sille päälle sattuu.

Rakenteilla oleva Kalasataman 20 000 asukkaan uudisalue kuuluu osittain Hermanniin.

Matkaa tuli 9 km ja reissu kesti 45 min.

Linkit: Sauna-Hermanni

27 Vanhakaupunki

Retki 46/55. Pyöräilty su 20.11.2011

Hyvät pyöräilykelit hemmottelevat marraskuista jaloittelijaa. Mukavan aurinkoisessa pikkupakkasessa tein pikapyrähdyksen Vanhaankaupunkiin. Vanhakaupunki on alue, johon Helsinki alun perin perustettiin vuonna 1550. Tässä kaupunki olikin 90 vuotta, jolloin lahti oli käynyt liian matalaksi merenkululle ja kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen Vironniemelle.

 

Vanhakaupunki on pieni kaupunginosa, 0,32 km2 ja pari sataa asukasta. Kaupunginosassa on kuitenkin hieno nähtävyys: Vanhankaupunginkoski. Vantaanjoki laskee mereen kaksihaaraisena, toinen haara on kuvan koski ja toinen voimalaitoksen vesiputous. Kosken partaalla on ravintola Koskenranta, joka on kesäisin mukava terassipaikka. Joen haarojen välissä olevalla Kuninkaankartanonsaarella on Tekniikan museo.

Matkaa tuli 13 km ja retkeen kului vain 52 min.

24: Kumpula

Retki 45/55. Pyöräilty 17.11.2011

Kumpulan retki sujui työmatkalla. Kumpulan läpi tulee 250 kertaa vuodessa poljettua. Piti vain myöhentää lähtöä, että aurinko ehtii nousta.

Kumpulassa asuu vajaat neljä tuhatta henkeä. Alue rajautuu pääosin Kustaa Vaasan tiehen – Koskelantie – Mäkelänkatu –kolmion sisään.  Vaikka Kumpula ei ole kovin tunnettu kaupunginosa, on siellä kolme nähtävyyttä, jotka mahtuisivat pienen suomalaisen kaupungin matkailuesitteeseen.

(tässä ei ole tavanomaista kaupunginosan karttakuvaa, koska wikipediassa on Kumpulan kohdalla Sörnäisten kuva, katsokaa vaikka)

Kumpulan puutaloalue on katsomisen arvoinen, vaikka ei Tapanilan tasoinen olekaan. Talot ovat 1920-1930-luvulta.

Kumpulan maauimala on toinen Helsingin maauimaloista. Se rakennettiin olympialaisten harjoitusaltaaksi.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta syyskuuhun. Sen alueella on myös kuvassa oleva Kumpulan kartano vuodelta 1844.

Kumpulanlaakso on ollut uutisissa viime aikoina, kun kiistelyn aiheena on ollut, voidaanko sen halki rakentaa joukkoliikennekatu. Tämä häiritsisi laaksossa olevan siirtolapuutarhan harrastajia, mutta toisaalta lyhentäisi matkaa Pasilaan.

Matkaa Kumpulaan tuli 7 km. Nyt lähtee viimeiset kymmenen retkeä!

14: Taka-Töölö

Retki 44/55. Pyöräilty 13.11.2011

Isänpäivän retkelle piti lähteä koko perheen, mutta Jesselle oli noussut pieni kuume. Retki suuntautui Taka-Töölöön. Taka-Töölö on suurehko kaupunginosa keskustassa Mannerheimintien kummallakin puolella. Idässä rajana on Töölönlahti ja rata, pohjoisessa Nordenskiöldinkatu-Stenbäckinkatu, etelässä Pohjoinen Hesperiankatu ja lännessä meri. Asukkaita on vajaa 15 000.

Taka-Töölössä on runsaasti nähtävää: Uimastadion, Olympiastadion, Töölön jalkapallostadion, Jäähalli, Sibelius-monumentti, Oopperatalo ja Talvipuutarha. Kaupunginosassa on myös useita sairaaloita.

Kävimme Olympiastadionin tornissa, portaat oli suljettu, joten jouduimme tyytymään hissiin. Näkymät olivat huikaisevat. Kävimme myös Sibelius-monumentilla, jossa ei tähän vuodenaikaan montaa turistia ollut.

Paluumatkalla pysähdyimme Nikon kanssa Oulunkylän Mäkitupaan nauttimaan isänpäiväjuomat.

Matkaa tuli 27 km ja retki kesti kolme tuntia.

16: Ruskeasuo

Retki 43/55. Pyöräilty 10.11.2011

Tilanne projektissa menee tiukaksi. Avoimet viikonloppujen päivät eivät enää riitä jäljellä olevien retkien suorittamiseen. Viime viikolla yritin lähteä töistä ennen neljää retkelle, mutta silloinkin oli jo niin hämärää, ettei kuvaamisesta olisi tullut mitään. Siispä uudella taktiikalla tällä viikolla: käyn retkellä ennen kuin menen töihin! Mukavan aurinkoinen pakkasaamu suosi retkeä, tosin pakkasta oli vajaa viisi astetta.

Ruskeasuo on seitsemän tuhannen ihmisen kerrostaloasuinalue Mannerheimintien päässä, sen kummallakin puolella. Lännessä rajana on Pikku-Huopalahti ja pohjoisessa Hakamäentie, etelässä rajana on Ratsastie ja idässä se kulkee Keskuspuistossa. Alueeseen kuuluu myös siirtolapuutarha (vain ruotsin kielisille!) sekä useita ratsastustalleja, mm. poliisihevosten talli. Olympiahistoriaan Ruskeasuo jäi kouluratsastuksen pitopaikkana. Ruskeasuolla on myös Tilkan entinen sotilassairaala (vuoteen 2005 asti, nykyisin vanhusten hoivakoti), komea funkkisrakennus arkkitehtinä Olavi Sortta.

Kuva-aiheena on uudempaa arkkitehtuuria, terassitalo osoitteessa Punamäenpolku 1. Reijo Jallinojan piirtämä rakennus valmistui vuonna 1994 ja edustaa tyylillisesti ns. Oulun koulua.Rakennus on jännittävämpi toiselta puolelta mutta sieltä en saanut kunnon kuvaa, käykää katsomassa! Rakennus on Pikku-Huopalahdessa, joka ei ole kaupunginosa eikä osa-alue;alue jakaantuu usean kaupunginosan alueelle.

Linkit: Hesarin juttu terassitalosta

Töihin päästyäni matkaa retkelle tuli 15,5 km ja aikaa meni 1 h 5 min.