sunnuntai 27. helmikuuta 2011

27.2.2011 34:Pakila

Pakila - Retki 5 / 59.
Pakila jakaantuu kahteen osa-alueeseen, jotka on jännittävästi nimetty Länsi- ja Itä-Pakilaksi.

Päivä oli ihanteellinen kävelyyn, aurinko veti täysillä ja varjossa parin asteen pakkanen.

Itä-Pakilassa valittavana olisi ollut siirtolapuutarha, joita on osa-alueessa kaksikin sekä Vantaanjoen uimaranta. Päädyimme kuitenkin Pakin taloon, joka tuli vastaan yllättäen. Kyseessä on 1700-luvulta peräisin oleva maalaistalon pihapiiri aittoineen. Paikallinen kaupunginosayhdistys myös vuokraa päärakennusta erilaisiin juhliin kohtuulliseen hintaan. Kuvassa näkyvästä aitasta Jesse hyppäsi lumihankeen - älkää kertoko äidille.

Länsi-Pakilasta ei juuri kohteita löydy. Osa-alue pääsee kuitenkin Helsingin ykköseksi kahdessa tilastossa: siellä on suurin asuntojen keskikoko ja suhtellisesti vähiten vuokra-asuntoja. Länsi-Pakilasta voikin bongata muutamia omaleimaisia taloja, vaikka varsinaisia palatseja sieltä ei löydy. Kuvan talo löytyy Lepolantie 17:stä. Naapurissa on Pakilan työväentalo, joka nykyään toimii nuorisotalona.

Matkaa tehtiin 8,9 km ja aikaa meni 2 h 10 min.

lauantai 26. helmikuuta 2011

35: Tuomarinkylä 19.2.2011

Tuomarinkylän valloitukseen lähti kolme sukupolvea Jalosia. Tuomarinkylän kaupunginosaan kuuluu neljä osa-aluetta: Tuomarinkartano, Paloheinä, Torpparinmäki ja Haltiala. Kävelyretki tehtiin rapsakassa parinkymmenen asteen pakkasessa.

Tuomarinkartanon kohteeksi valikoitui luonnollisesti itse kartano. Kartanon museo on nykyään ilmainen ja hintansa väärti. Kartanon pihapiirissä on ravintola ja oli myös lasten museo, joka on nyttemmin lopetettu. Kartanon puistossa on hienot puitteet kesäiselle piknikille ja helteen yllättäessä voi koivukujaa kävellä jokeen uimaan. Kannattaa tulla kauempaakin!

Monihan luulee, että Paloheinän hiihtomaja on Paloheinässä. Ei ole. Se on Haltialan alueella. Samoin Paloheinän täyttömäki. Paloheinään jäi kuitenkin ulkoilukarttaan merkitty nähtävyys, josta en tosin tiennyt mikä se oli. Taivalsimme sinne ja se osoittautui ensimmäisen maailmansodan aikaiseksi linnoitteeksi. Näitä kaivantoja on myös kotimme vieressä, mutta Paloheinässä ne olivat paremmassa kunnossa, tosin nyt lumen puoliksi täyttämiä.


Torpparinmäessä ei ole yhtään mitään. Kohteeksi valikoitui mäki, josta osa-alue on saanut nimensä. Ulkoilukartan mukaan sieltä avautui näköala, joka todellisuudessa oli korkeiden puiden peittämä.





Haltialassa sen sijaan valittavaa riittää. Koko osa-alueella asuu vain parikymmentä ihmistä, mutta luonto- ja kulttuurikohteita riittää. Tarkoitus oli mennä Ruutinkoskelle, mutta matka alkoi jo tuntua pitkältä, varsinkin kun peltojen halki menevät kävelytiet oli valjastettu hiihtäjille ja jouduimme kiertoreitille.

Päädyimme siis Haltialan tilalle, joka sekään ei ole huono valinta. Kahvilassa nautimme kaakaot ja munkit ja kävimme katsomassa eläimiä. Nähtävänä oli karvaisia sonneja, kanoja ja kalkkunoita sekä rapsuteltavia lampaita. Sikoja emme nähneet, eivätkö sitten olleet selvinneet joulusta. Pihalla on myös omatoiminen makkaranpaistomahdollisuus kaupungin maksamilla polttopuilla.

Kävelymatkaa tuli 13,2 km ja aikaa meni kolme tuntia + tauot.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Tauko III

Jesse oli vielä toipilaana, eikä pidetty järkevänä lähteä tarpomaan pakkaseen.
Ensi lauantaina yritetään taas.

maanantai 7. helmikuuta 2011

40: Suutarila

Jesse oli ollut angiinan jälkeen päivän terveenä ja sitten iski flunssa. Tulimme siihen tulokseen, että Suomen kansa ei voi enää kolmatta viikkoa odottaa blogin päivitystä, joten Jessen sijaiseksi kaupunginosaretkelle lähtivät Vesa ja Marianne.



Suutarilan kaupunginosaan kuuluvat Siltamäen, Töyrynummen ja Tapulikaupungin osa-alueet.







Siltamäen kohteeksi valitsimme Vantaanjoen ylittävän museosillan, jonka mukaan osa-alue on saanut nimensä. Tarkkasilmäiset havaitsevat sillalla Helsingin ja Vantaan rajan. Samaisen sillan alta on tullut melottua kymmeniä kertoja. Lähellä on Siltamäen urheilupuisto, jossa on myös frisbeegolf ja tenniskentät. Suurimmat Tiktak ja Indika -fanit saattavat myös tehdä pyhiinvaellusmatkoja Suutarilan ala-asteelle, jossa nämä yhtyeet ovat syntynsä saaneet. Nykyäänhän Pohjois-Helsingin bändikoulu toimii Vallilassa.





Töyrynummelta kohteen valinta osoittautui hankalaksi. Kohteeksi valikoitui jätemäki, jossa talvisena päivänä oli laskijoita. Töyrynummi osoittautui tähän mennessä käydyistä nähtävyyksiltään köyhimmäksi osa-alueeksi, mutta vielähän näitä reilusti toista sataa on jäljellä. Ryhmässä muistelimme että sinko-isku vuonna 1995 olisi ollut näillä nurkilla, mutta nettilähteet väittävät sen olleen Tapulikaupungissa.



Mistä pääsemmekin Tapulikaupunkiin, jonka kohteeksi valitsimme ostarin. Paikallistunnelmaan tutustuimme ravintola Tapulin Mestarissa, josta selvisimme ehjin nahoin ulos. Ostarilla on myös kebabravintola Evin, jossa on järjettömän isot ja hyvät iskenderit. Ostarin laidalla on Puistolan juna-asema.






Kävelty la 5.2.2011
Kävelymatkaa 10,9 km. Aikaa meni 2,5 tuntia + pari "huoltotaukoa".
Kaupunginosia kierrettynä 3/59, osa-alueita 6.