26: Koskela

Retki 7/59
Koskela on melko pieni ja vähäväkinen kaupunginosa Oulunkylän ja Käpylän naapurina. Siinä ei ole osa-alueita, joten oli hyvä kävelykohde sunnuntaiaamupäivälle.

Paljon katsottavaakaan Koskela ei tarjoa. Kävimme Koskelan sairaalalla, josta ei saanut kivaa kuvaa, joten tässä Jesse poseeraa Villa Rosa-nimisen talon edessä. Sympaattisen näköisiä puutaloja on molemmin puolin Oulunkyläntietä.

Koskelan palveluja tuettiin ostamalla kotiin orkidea sekä nauttimassa makeat Café Oulunkylässä, josta olen monta sataa kertaa polkenut työmatkalla ohi, mutta ei ole tullut pysähdyttyä. Nyt tiedän kinuskijuustokakun oivaksi evääksi. Ja Café Oulunkylä siis on Koskelassa toisin kuin Koskelan raitiovaunuvarikko, joka sijaitsee Kumpulassa.

Paluumatkalla Oulunkylän ja Pukinmäen väli junailtiin ja kotiin ehdittiin sopivasti kun teinipoika heräili.

Kävelyä kertyi 10,3 km ja aikaa kului 2 h 5 min.

25: Käpylä

Retki 6/59.

Käpylässä ei ole osa-alueita. Valitsimme kohteeksi Taivaskallion mäen, joka 57,5 m korkuisena oli Helsingin korkein kohta vuoteen 1946 asti. Mutta mikä on korkein nykyään? Se selviää vuoden aikana, kun pysyt kanavalla. Taivaskallio oli tärkeässä osassa sotien ilmapuoluksessa ja yksi tykki onkin jätetty muistoksi. Tykkien ampumapesäkkeet ovat edelleen pystyssä ja tarjoavat suojaisan paikan monenlaisille leikeille. Myös näköalat ovat hyvät. Lisää Taivaskalliosta.

Käpylässä olisi ollut tarjolla kohteeksi myös olympiakylä sekä Puu-Käpylä.

Kävelyn päätteeksi nautittiin virvokkeet Päättömässä kanassa ennen bussimatkaa kotiin.

Matkaa tehtiin 2 tuntia ja käveltyä tuli 7,6 km.